Raskaus ja liikunta

Kirjoitan aiheesta, koska se sattuu olemaan itselleni hyvin ajankohtainen. Tänään sunnuntaina 10.4. kun tätä kirjoitan, on siis minun laskettu aikani. Raskausajan liikunnasta nousee monenlaisia kysymyksiä sillä hetkellä, kun aihe on henkilölle ajankohtainen. Ympäröivä maailma haluaa jakaa empaattisesti oman tarinansa raskaudestaan ja vielä usein lisäksi kaverinkin tarinan, joka liittyy raskausajan vointiin ja pystyikö liikkumaan sinä aikana vai ei. Edelleen on uskomuksia, että raskausaikana liikunnassa pitää tarkkailla sykettä ja pitää lopettaa esim. hyppy- ja tärähtävä liikunta hyvissä ajoin. Mihin nämä uskomukset perustuvat ja onko niille taustalla tutkittua tietoa, että jokaisen odottavan tulisi toimia näin? Löysin The New York Timesin julkaisun aiheesta, jossa kysyttiin, mikä on tieteen näkemys siihen, ettei raskaana olevan syke saisi nousta yli 140 lyöntiä per minuutti. Vastauksena oli, että tuo raja-arvo on määritetty vuonna 1985, jolloin tieteellinen tieto asiasta oli hyvin niukkaa. Toki ennen tuota määritystä 60-ja 70-luvuilla uskottiin, ettei harjoittelu raskaana ollut suotavaa laisinkaan.

Olen toiminut yli 10 vuotta personal trainerina ja valmentanut myös raskaana olevia asiakkaita. Jokaiselle asiakkaalle olen ohjeistanut oman kehon kuuntelun tärkeyttä ja keskittymistä siihen, mitä keho kertoo. Turhat pelot ja pelon ennakointi kannattaa jättää, koska usein ne estävät tekemästä mahdollisiakin asioita. Kukaan muu ei voi tietää, mikä on kenenkin keholle hyväksi ja kuinka pitkälle raskautta voi liikkua samalla tavalla kuin ennen sitä. Syketasoista ei kannata olla huolissaan, koska oma tuntemus on siinäkin paras tieteellinen todiste, missä sykkeissä liikkuminen tuntuu mahdolliselta. Mikään liikunta ei ole pahasta ellei se tunnu pahalta.

Itse olen erittäin onnellinen siitä, että olen voinut pitää liikunnan mukana elämässäni myös näin raskausajan. Mikään ei ole ollut itsestään selvää, joten jokainen päivä on ollut hieno kokemus oman kehon kuuntelusta ja pystyvyydestä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Uskon, että raskaudesta palautuminen on suhteessa siihen, kuinka hyvin on pystynyt pitämään kunnostaan huolta raskauden aikana.

Kannustan liikkumaan läpi elämän, kuuntelemaan kehoa läpi elämän ja nauttimaan elämästä läpi elämän. Mitä parempaa voisi olla J

Ja hyvät asiakkaat, tulen takaisin liikuttamaan teitä kunnes palautuminen on sellaisella tasolla, että on järkevää lähteä taas liikkeelle. Pikaisiin näkemisiin!

Räjähtävin terveisin,

Elina Lius

Ryhmäliikuntaohjaaja, Personal Trainer

Mikäli haluat tutustua tuohon mainitsemaani New York Timesin julkaisuun, tässä osoitetiedot Facebookin kautta: Ask well: is it safe to exercise during pregnancy. Mobile.nytimes.com

Kuva: Riikka Kaakkurivaara

Juoksukausi alkaa!

Ilmat lämpenevät ja asfaltti paljastuu lumen alta, juoksukausi on alkanut!
Lenkkeily on erinomaista kestävyysliikuntaa. Kestävyysharjoittelu jaetaan yleisimmin peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen, maksimikestävyyteen ja nopeuskestävyyteen. Peruskunnosta puhuttaessa viitataan usein peruskestävyyteen. Juoksuharrastusta aloittaessa on tärkeää muistaa peruskestävyysharjoittelu, joka on matalatehoista ja pitkäkestoista. Hyvä muistisääntö peruskestävyyslenkin kuormittavuuteen on: PPPP(Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta).Aerobinen peruskestävyysharjoittelu on sydämen toimintaa kehittävää ja sen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sillä luodaan pohja kaikelle muulle kestävyysharjoittelulle. Lisäksi sykkeiden ollessa peruskestävyysalueella parannetaan elimistön kykyä käyttää rasvoja energian lähteenä.

Lenkkeilyyn ja oman harjoittelun seuraamiseen on markkinoilla monipuolinen kattaus välineitä. Juoksukenkiin kannattaa panostaa ja niitä ostettaessa on hyvä kysyä asiantuntijalta apua. Kenkävalikoimassa on kenkiä eri tyyppiselle askellukselle ja erilaisille jaloille. Urheiluliikkeissä on mahdollista analysoida oma jalkatyyppi Footbalance- palvelulla, jonka avulla asiantuntija suosittelee sinulle sopivaa kenkätyyppiä. Sykemittari on hyödyllinen apuväline joka auttaa tarkkailemaan omaa sykettä lenkin aikana. Mikäli tavoitteena on juosta tiettyä vauhtia tietyllä sykealueella niin markkinoilta löytyy myös urheilukelloja, joissa on Gps- ominaisuuksia. Lisäksi ne tarjoavat runsaasti tietoa harjoittelustasi.

Juoksutekniikka koostuu askelluksen rullaavuudesta, taloudellisuudesta ja eteenpäin vievästä juoksuasennosta. Näihin parhaimman avun saa ulkopuoliselta valmentajalta, sillä omaa asentoa ja askellusta on vaikea itse hahmottaa. Juoksijan on tärkeää pitää huolta myös lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelusta. Buugilla apua saa personal trainereilta. Buugin juoksukoulut starttaavat kevään aikana! Vielä ehdit ilmoittautumaan mukaan!

Ikääntyminen ja liikunta

Arjen toimintakykyä pystyy ylläpitämään monipuolisella lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelulla. Vuosi vuodelta ikä pistää kapuloita rattaisiin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!

Ikääntyneillä hyvä lihaskunto ehkäisee kaatumisia ja tukee heikentynyttä luustoa. Lihaskuntoharjoittelun avulla voidaan hidastaa lihasvoiman vähenemistä ja lihaskatoa.

Liikkuvuusominaisuuksia harjoittamalla voidaan ehkäistä liikuntavammoja. Lihaskuntoharjoittelua ajatellen liikkuvuusharjoittelun avulla saadaan puhtaampia liikeratoja ja vastavaikuttajalihaksia enemmän mukaan voimantuottoon. Liikkuvuusharjoittelulla ja venyttelyllä voidaan ylläpitää ja lisätä nivelten liikkuvuutta sekä yleensäkin notkeutta. Riittävä notkeus helpottaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja ennaltaehkäisee loukkaantumisia. Ikääntyessä ennakoivat tasapainon säätelytoiminnot ja tasapainoa korjaavat reaktiot hidastuvat. Sen takia on erityisen tärkeää muistaa harjoittaa myös tasapainoa. Etenkin talviaikaan kaatumiset aiheuttavat runsaasti lonkkavaivoja ja muita vammoja.

Kaiken ikäisten on tärkeää pitää yllä lihaskunto- tasapaino -ja liikkuvuusominaisuuksia, sillä ne toimivat yhdessä tukien toinen toistaan. Hyvä lihaskunto auttaa tasapainoharjoittelussa ja hyvä liikkuvuus taas auttaa lihaskuntoharjoittelussa.
Hienoa esimerkkiä on nähtävissä esimerkiksi Liikuntakeskus Buugin senioritunneilla, joissa osallistujia riittää ja asennetta sitäkin enemmän. Buugin ryhmäliikuntatarjonta kattaa monipuolisesti liikkuvuus, lihaskunto ja- tasapainotunteja, joten eikun liikkumaan!  

Keskustelua ravintosuosituksista

Luin hiljattain juttua ravintosuosituksista ja niihin kohdistuneesta kritiikistä. Erityisesti huomioni herätti keskustelu maitotuotteiden merkityksestä ravintosuosituksissa. Ylen kanavilla esitetyssä radio- ohjelmassa laitettiin vastakkain personal trainer Tomi Kokko sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen professori Suvi Virtanen. Oli mielenkiintoista kuunnella kahden osapuolen eriäviä mielipiteitä aiheesta.  
Tässä linkki kyseiseen keskusteluun. 

Maitotuotteiden määrä suosituksissa on herättänyt ihmetystä. Muiden Euroopan maiden suosituksiin verrattuna Suomessa maitotuotteiden suositus on keskimääräistä runsaampi. (Tässä linkki kiinnostavaan juttuun liittyen maidon kulutukseen Suomessa.) Villeimmissä väitteissä vihjattiin THL:n ja maitoteollisuuden tekevän tällä bisnestä. Maitotuotteiden tärkeydestä kiistellään jatkuvasti. 

Tärkeintä on mielestäni se, että kokeilee erilaisia vaihtoehtoja ja tekee kokemusten ja tuntemusten perusteella valintoja. Ei kannata ottaa esimerkiksi jonkun tutun tai ystävän ruokavaliota suoraan itselle käyttöön, vaikka sillä olisikin tehty tuloksia. Dieetit ja äärimmäisyyksiin vievät pikakuurit toimivat lyhyellä ajalla, mutta usein niissä ei ole ajateltu pitkän tähtäimen tavoitteita tai hyvinvointia. Pienillä muutoksilla pääsee jo pitkälle.

Jos ravintoasiat mietityttävät tai tuntuvat vaikeilta, niin Buugin personal trainerit osaavat näissä asioissa auttaa ja opastaa;)

Lähteet: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/, http://areena.yle.fi/1-2965329?autoplay=true, http://tomikokko.com/mika-virallisissa-ravintosuosituksissa-mattaa/, http://yle.fi/uutiset/juommeko_maitoa_koska_se_on_kannattava_bisnes/6766804

Lajikokeiluja Jyväskylässä osa 2

Talvipäivän aktiviteetteja valittaessa frisbeegolf ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Omien kokemuksieni mukaan se on kuitenkin oikein toimiva laji myös talvella. Valkoinen lumipinta paljastaa frisbeen helpommin kuin ruskea maasto, ja syvässä hangessa tarpominen kuluttaa huomaamatta paljon energiaa. 
Olen käynyt kokeilemassa Harjun kuusiväyläisen radan, joka todellisuudessa on rakennustyömaan vuoksi viisiväyläinen tällä hetkellä. Harjun rata ei tarjoa hirveän pitkiä etäisyyksiä, mutta sopii minun kaltaiselleni aloittelijalle harjoitusratana. Tuomiojärven frisbeegolfradalta löytyykin jo haastetta enemmän kuin tarpeeksi meikäläiselle. Yhdeksänväyläisellä radalla on paljon korkeuseroja ja tiheästi puita. Ylä- ja alamäet tekevät radasta monipuolisen.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos sitä ei ole vielä tehnyt! Laji sopii kaiken ikäisille ja tasoisille ja sitä voi pelata isollakin porukalla. Frisbeegolf kiekkoja löytyy muun muassa urheilukaupoista. Myyjiltä kannattaa kysyä neuvoja oikeanlaisen kiekon ostamiseen.
Jyväskylä tarjoaa runsaasti ulkoilumahdollisuuksia ja tämäkin on ilmaista:) Lähde siis nauttimaan talvikeleistä yksin tai yhdessä!

Lajikokeiluja Jyväskylässä osa 1

Eräänä raikkaana talvipäivänä teki mieli harrastaa jotain ulkoliikuntaa, mutta lenkkeily ei houkutellut. Niinpä pakkasin luistimet kassiin ja suuntasin kohti Jyväsjärven retkiluistelurataa. 

Retkiluistimia en omista, mutta hokkareilla pärjäsi erinomaisesti. Jään kunto oli ihan ok, joskin matkan varrella oli melko paljon isoja railoja. Niiden jatkuva väistely kävikin kuntoilusta. 

Pituutta lenkille oli merkitty 

2,5 km, mutta urheilukellooni tallentui 2,8 km matka. Tuon matkan runttasin parhaimmillaan alle 8,5 minuuttiin(siitä pieni haaste lukijoille;)). Kesäisin tulee rullaluistelua harrastettua sauvojen kanssa ja tässäkin ne olisivat olleet hyödylliset.

Reidet ja pakarat kiittivät treenistä seuraavana päivänä, vaikka se jäikin lyhyeksi henkilökohtaisen kuvaajani varusteongelmien vuoksi.

Suosittelen ehdottomasti! Tulee huomaamatta tehtyä lisätöitä, kun puikkelehtii railojen seassa. Pakko se on myös myöntää, että kilpailuvietti ajoi toistuvasti tilanteeseen joka on varmasti ainakin hiihdon harrastajille tuttu: "Pakko päästä tuon ohi". 

Mikä mies?

Oma polkuni Liikuntakeskus Buugin työntekijäksi on ollut mutkia täynnä. Valmistuttuani Turun Normaalikoulun lukiosta vuonna 2011 aloin miettimään, että mitähän sitä elämällään tekisi. Yllättävän vaikeaa oli miettiä, että mikä oikeasti kiinnostaa ja mitä haluaisi tehdä työksi. Muistaakseni jossakin testissä minulle tulevaisuuden ammatiksi valikoitui ahtaajan ammatti. Kiinnostuksen kohteissa oikeastaan ainoana yhteisenä tekijänä eri kyselyjen välillä on minulla ollut aina liikunta. Ajattelinkin heti, että liikunnan parissa haluan ehdottomasti olla tekemisissä. Hain lukematta Jyväskylän yliopistolle liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja sanomattakin on selvää, ettei se hirveän hyvin mennyt. Sitten tuli armeija jonka jälkeen palasin saman kysymyksen äärelle: mikä minusta tulee isona? 

Työnhaku oli ollut jo pitkään käynnissä kunnes pääsin Turun korkeimmalle mäen nyppylälle töihin, Hirvensalon Hiihtokeskukseen. Työ oli mielekästä ja parasta siinä oli se, että sai olla ulkoilmassa. Muutama kausi vierähti hiihtokeskuksella ja myös ajatus liikunnanohjaajan tai liikuntaneuvojan ammatista heräsi.  

Vuoden 2013 syksyllä aloitin opinnot Kisakallion Urheiluopistossa. Elämäni parhaat kaksi vuotta vietin liikuntaneuvojan opintojen parissa. Jo opiskelujen alkumetreillä tiesin olevani minulle oikeassa paikassa ja tämä ajatus vahvistui kokoajan. 
Sitten koitti vuosi 2015 ja kevät. Liikuntaneuvojan, personal trainerin, uimaopettajan ja voimisteluvalmentajan paperit olivat kädessä ja kesätyöpaikka Turun tyylikkäimmällä kuntosalilla Silverplus kuntoklubilla. Olin onnekas päästessäni heti oman alan hommiin ja vielä sellaiseen paikkaan, jossa tykkäsin olla. Olen kiitollinen siitä ajasta, minkä sain viettää Silverplussalla, mutta elämä vei kohti Jyväskylää.Todella pitkältä tuntuneen työnhaun jälkeen vihdoin onnisti, ja tulikin vielä täysosuma. Pääsin Liikuntakeskus Buugille personal traineriksi, ryhmäliikuntaohjaajaksi sekä asiakaspalvelun työntekijäksi.